Lakisääteinen muuttoilmoitus tulee tehdä maistraatille, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen. Muuttoilmoitus on tehtävä myös silloin, kun asuu tilapäisesti yli kolme (3) kuukautta toisessa osoitteessa tai, jos muuttaa asunnosta pois ja jää ilman vakituista asuntoa.

Ilmoitus voidaan tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Viimeistään tiedon tulee olla maistraatilla, kun on kulunut viikko (7 päivää) muutosta.

Ilmoituksen voi tehdä helpoiten osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi mitä varten tarvitset verkkopankkitunnukset, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen. Toinen vaihtoehto on täyttää paperinen muuttoilmoituslomake, joita saa postista ja maistraatista.

Lisätietoja muuttoilmoitukseen liittyvistä asioista saa lähimmästä maistraatista.

Maistraattiin tehtävä muuttoilmoitus ei välity taloyhtiölle vaan se tulee tehdä itse!

Tee aina erillinen muuttoilmoitus taloyhtiösi isännöitsijälle. Muuttoilmoituksen perusteella isännöitsijä päivittää tiedot myös talokirjaan eli asukasluetteloon/-rekisteriin.

Muuttoilmoitus tulee tehdä erikseen sekä taloon muutettaessa että sieltä pois muutettaessa.

Muista pitää tiedot ajan tasalla

Turvallisuussyistä ja asukkaan itsensäkin takia on ehdottoman tärkeää, että asukasluettelossa on ajantasaiset tiedot asukkaista.

Päivitä asuntokohtaiset muutokset henkilömäärissä sekä muutokset aiemmin annetuissa tiedoissa ilmoittamalla muuttuneet tiedot isännöitsijälle.

Isännöitsijälle on myös hyvä ilmoittaa, mikäli asunto on pidempään tyhjänä esimerkiksi tulipalon, vesivahingon, ilkivallan tai murron varalta.

Asukasluettelon perustella:

• Tehdään nimen/nimien merkintä oveen ja nimi- eli rapputauluun.
  
  
• Huoltoyhtiö voi avata asunnon oven yleisavaimella vain asukasluetteloon kirjatulle asukkaalle sekä luetteloon erikseen vahvistetuille henkilöille ja vastaaville (asuntokohtainen lupa).
  
  
• Käyttömaksut laskutetaan oikein ja tasapuolisesti. Esimerkiksi vesimaksu, joka perustuu yleensä henkilömäärään.
  

Taloyhtiön, osakkaan tai asukkaan välillä vakuutusasiat tulevat yleensä esille vasta erilaisten vahinkojen korvaamisten yhteydessä. Tärkeintä on muistaa, että taloyhtiön vakuutukset eivät kata kaikkea tai tee kotivakuutuksia tarpeettomiksi.

Asukas voi joutua vastuuseen kiinteistössä aiheuttamistaan vahingoista. Jos asukas aiheuttaa huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, voi taloyhtiö vaatia korvauksia asukkaalta ja asukas voi puolestaan hakea korvausta kotivakuutukseensa mahdollisesti kuuluvasta vastuuvakuutuksesta.

Tarkista aina oman kotivakuutuksesi ehdot ja kattavuus!

Valittujen vakuutusten laajuudesta ja -ehdoista riippuen taloyhtiön kiinteistövakuutus voi kattaa niitäkin kustannuksia, jotka kuuluvat asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalle. Joissakin tapauksissa kotivakuutus ei korvaa kaikkia tilanteita, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.

Tiesitkö, että kotivakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa esimerkiksi kotiavaimen katoamisesta johtuvaa lukkojen uudelleensarjoitusta tai asukkaan pyykinpesu- tai astianpesukoneen kiinteistölle aiheuttamaa vahinkoa, vaikka asukas olisi ollut huolellinen ja kone on mennyt rikki?

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta - FINE on julkaissut oppaan Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset. FINE myös neuvoo asiakkaita vakuutus-, pankki- ja arvopaperiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Neuvontaa saa esimerkiksi, kun vakuutusyhtiöltä on tullut kielteinen korvauspäätös tai pankin menettely ei tyydytä asiakasta. Neuvontaa saa myös ennen palvelun tai tuotteen ostoa.

Asukkaan omalla vastuulla on huolehtia muuttoilmoituksen tekemisestä ja tietojen ajan tasalla pitämisestä taloyhtiön asiakasrekisteriin.

Asukastiedot ja niiden päivitykset ilmoitetaan isännöitsijälle. Isännöitsijä ilmoittaa muutettavat tiedot huoltoyhtiöön ja huoltoyhtiö tekee työn sen perusteella.

Isännöitsijän tai vastaavan taloyhtiön asioita hoitavan yhteystiedot löytyvät taloyhtiön ilmoitustaululta.

Oven avausmaksut on rajattu taloyhtiön huoltosopimuksen ulkopuolelle, koska vastuu asunnon avaimien huolellisesta käsittelystä on asukkaalla itsellään.

Tällaisessa tilanteessa voit esittää henkilöllisyystodistuksen ja esimerkiksi asunnon omistuspaperin tai vuokrasopimuksen, jonka perusteella voimme varmistua, että olet asunnon omistaja tai haltija.

Voimme avata oven vain sellaisille henkilöille, joiden tiedot on ilmoitettu taloyhtiön asukasrekisteriin.

Asukkaan tulee ensisijaisesti sopia suoraan kävijän, majoittujan tai vuokraajan kanssa käytännöistä avaimien katoamisen tai unohtamisen varalta tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa tiedot isännöitsijän kautta asukasrekisteriin, josta saamme päivitetyt tiedot ja voimme avata oven.

Vaikka asennus valmiiseen liitäntään näyttää helpolta, se ei välttämättä ole sitä käytännössä. Pienetkin vesivahingot voivat johtaa kalliisiin korjausremontteihin.

Suosittelemme käyttämään kaikissa sähkö- ja LVI-töissä aina ammattitaitoisen ja asianmukset luvat omaavan asentajan palveluita, jonka voit tilata joko meidän kauttamme tai suoraan alan urakoitsijalta. Ammattilainen tarkastaa asennuksen lisäksi letkujen ja kiinnitysten kunnon ja vastaa asennustyönsä laadusta.

Kuluttajariitalautakunta muistuttaa, että kotivakuutukset eivät kata asennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja. Jos asennat pesu- tai tiskikoneen itse tai teetät työn "ei-ammattilaisella", otat ison riskin siitä, että mahdollinen vuotovahinko jää korvaamatta vakuutuksestasi.

Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien ja velvoite koskee kaikkia olemassa olevia asuntoja.

Asukkaan tulee lain velvoittamana hankia asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 m2 kohden yksi palovarotin. Esimerkiksi 65 neliön kerrostaloasunnossa on oltava kaksi palovaroitinta.

Vuokra-asunnoissa hankinta ja huoltovelvoite on asunnon vuokralaisella, ei asunnon omistajalla.

Asukkaalla on myös lain mukainen velvoite pitää varoittimet toimintakunnossa. Palovaroittimen toiminta on testattava kerran kuukaudessa painamalla testinappia. Kun nappia painettaessa kuuluu piippaava ääni, varoitin on kunnossa. Kuukausittaisen testin lisäksi on hyvä vaihtaa paristo kerran vuodessa.

Muista myös tarkastaa palovaroittimen ikä. Elektroniset laitteet vanhanevat ja voivat vaikuttaa niisä olevien ilmaisimien herkkyysominaisuuksiin, vaikka niitä ei käytettäisi ollenkaan. Nykyaikaisissa palovaroittimissa on merkitty "parasta ennen" kuukausi ja vuosi (kk/vv), jonka jälkeen vanha laite toimitetaan SER-jätekeräykseen ja vaihdetaan uusi tilalle. Suositusten mukaan yli 10 vuotta vanhaa palovaroitinta ei tulisi käyttää, vaikka se vaikuttaisi muuten toimivalta.

Palovaroittimen lisäksi myös sammutuspeite on suositeltava hankinta. Sammutuspeitettä kannattaa säilyttää esimerkiksi keittiössä ja muualla syttymisherkkien kohteiden läheisyydessä.

Muutamia toimia, joilla voit helposti edistää paloturvallisuutta:

• Opettele sammuttamaan pienpalot. Koulutuksia järjestää mm. Keski-Suomen pelastuslaitos.
  
  
• Älä koskaan jätä kynttilää tai lyhtyä vartioimatta tai palamaan, jos poistut asunnosta tai menet nukkumaan.
  
  
• Lukitse auton sähkölämmityspaikan pistorasian kansi ja irrota liitinjohto talteen aina käytön jälkeen. Näin toimien suojaat myös autoasi oikosulkuriskiltä.

Jätehuollon toimivuuteen ovat osallisina kaikki talon asukkaat yhdessä taloyhtiön, huoltoyhtiön ja jätekuljetuksen kanssa.

Tutustu taloyhtiösi säilytys- ja lajitteluohjeisiin

Asukkaan tulee lajitella jäte niille varattuihin astioihin eikä jätehuoneeseen, taloyhtiön yleisiin- tai varastotiloihin saa tuoda, varastoida tai jättää sinne kuulumatonta jätettä.

Toimita jätteet oikeaan paikkaan

Esimerkiksi vanhat huonekalut, matot ja muut isot tekstiilit, remontti- ja aina erikseen lajiteltavat ongelmajätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muihin niille osoitettuihin keräysastioihin asukkaan omalla kustannuksella.

Jätehuollosta Jyväskylässä vastaa jäteyhtiö Mustankorkea Oy, jonka kotisivuilta löydät runsaasti hyödyllistä jäte- ja lajittelutietoa.

Lue lisää: Jätehaku - Minne tämäkin jäte kuuluu?

Mikäli keräyslaatikkoa ei ole omassa taloyhtiössä voi sähkö- ja elektroniikka- eli SER-jätteet toimittaa korvauksetta niitä myyviin liikkeisiin ja erillisiin keräyspisteisiin.

Lue lisää: SER-kierrätys

Tiesitkö, että ongelmajätteitä voi viedä myös ilmaiseksi kiertäviin keräysautoihin?

Lue lisää: Vaaralliset jätteet -kiertue, Mustankorkea Oy

Tehdään yhdessä hyviä tekoja

Lajittelemalla ja toimittamalla jätteet oikeisiin paikkoihin säästetään merkittäviä summia taloyhtiön jätekustannuksissa.

Kierrätys on helppo tapa tehdä yhteistä hyvää, sillä se säästää luonnonvaroja ja pienentää merkittävästi kaatopaikkajätteen määrää.

Ilmoita huoltoyhtiöön ja/tai isännöitsijälle, jos...

• Jätehuone ei pysy siistinä tai sinne tuodaan sinne kuulumatonta tavaraa, kuten huonekaluja tai vaarallisia jätteitä.
  
  
• Jäteastiat täyttyvät liian nopeasti tai jäävät jatkuvasti vajaiksi tyhjennyskertojen välillä.

• Havaitset kiinteistön alueella tai asunnossasi haittaeläimiä kuten sokeritoukkia, luteita, turkiskuoriaisia, faaraomuurahaisia, torakoita, myyriä, hiiriä, rottia tai muita epätoivottuja vieraita.
  
  Kaikki edellä mainitut ovat yleisiä ja niiden esiintyminen on ennemminkin huonoa tuuria tai matkailuun liittyvää kuin epäsiisteydestä johtuvaa. Älä siis epäröi ilmoittaa asiasta heti ongelman huomattuasi. Mitä kauemmin torjujan kutsumista kotiin viivyttää, sitä vaikeampi tuholaisia on saada pois ja sitä laajemmalle ne ehtivät levitä. Nopeasti aloitettu tuholaistorjunta on tehokkain, edullisin ja aiheuttaa vähiten asumishaittoja.
  
  
• Vaikka huolto valvoo ja hoitaa kiinteistöä säännöllisesti ja huoltosopimuksen mukaisesti, nopea tai paikallinen säätilan muutos voi yllättää. Ilmoita vaaraa aiheuttavista huomioistasi, kuten
  • kiinteistön yleisten tilojen ovi- tai lukitusongelmat
  • sadevesikaivojen tukkeutumiset ja muut vastaavat ongelmat
  • pahat lumikerrostumat ja jääpuikot kattojen reunoilla
  • vaaralliseksi muuttuneesta liukkaudesta kulkualueilla.

• Kotitalolehti ja lehden uutiskirje

  Isännöintiliiton julkaisema Kotitalo ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Voit myös seurata ajankohtaisia uutisia tilaamalla lehden uutiskirjeen.

• Kiinteistöliiton uutiskirje ja maksullinen lakineuvonta

  Uutiskirje osakkaille tuo ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumisesta kaikille hyvästä kiinteistönpidosta kiinnostuneille.

• Taloyhtio.net

  Taloyhtio.net on kiinteistöliittoyhteisön tuottama verkkopalvelu ja taloyhtiöiden tietopankki, joka tarjoaa tietoa, tuotteita ja palveluja taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle ja asukkaalle.

• Omataloyhtiö.fi

  Taloyhtiöiden avuksi suunniteltu palvelukokonaisuus, josta löytyvät tieto, ratkaisut sekä apuvälineet taloyhtiön hallintaan. Jäsenenä pääset käyttämään palveluita, joista on apua kaikille taloyhtiöiden parissa toimiville osapuolillle olitpa sitten isännöitsijä, osakas tai asukas. Jäseneksi liittyminen on ilmaista.

• Kuluttajaliiton asumineuvonta

  Neuvontaa asunto-osakeyhtiöön liittyvissä asioissa osakkaille ja asumisoikeusasumiseen liittyvissä kysymyksissä asumisoikeuden haltijoille tai osaomistusasukkaille sekä asuinhuoneistojen huoneenvuokrasuhteisiin (mukaan lukien vuokranvälitys) liittyvissä asioissa vuokralaisille ja vuokranantajille. Maksutonta chat- ja puhelinneuvontaa myös muille kuin liiton jäsenille.